1920-luku
Ensimmäisen oman yrityksensä, ahtausliike Lovisa Stevedoringin, Ragnar Nordström onnistui hankkimaan periaatteessa jo vuonna 1922, siis 28- vuotiaana, vaikka omistusjärjestelyt toteutettiin vasta pari vuotta myöhemmin. Ragnar Nordströmin ensimmäinen työnantaja konsuli Carl Veltheim oli kuollut 1919. Hänen leskensä oli tarjonnut miehensä yritystä Nordströmille, mutta tämän kiinnostus kohdistui juuri silloin Aunuksen retkeen. Yrityksen osti A. Gjörding-niminen henkilö, jolta se sitten siirtyi Ragnar Nordströmille vuonna 1924. Yrityksen toimiala oli laivanselvitys ja se omisti myös Valkossa toimivan ahtausliikkeen. Käytännössä kauppa oli toiminimen ja asiakassuhteiden osto.
Yritystoiminnan eräs rajapyykki oli se, kun A. Gjördingiltä ostettu laivausalan avoin yhtiö muutettiin vuonna 1928, jonka nimi oli ” A. Gjörding, omistaja R. Nordström”, osakeyhtiöksi. Yhtiöjärjestys vahvistettiin 30.4.1928 ja 5.10.1928 se merkittiin kaupparekisteriin. Yhtiön nimi rekisteröitiin muodossa R. Nordström & C:o
A/B O/Y, jossa asussa se säilyi rekisterissä 26.11.1969 asti, jolloin se muutettiin muotoon Oy R. Nordström & Co Ab. Sitä ennen yhtiön nimi kirjoitettiin kirjeenvaihdossa, sopimuksissa yms. yhteyksissä muotoon Ab R. Nordström & Co Oy. Tästä osakeyhtiöstä tuli sitten Ragnar Nordströmin omistaman yritysryppään ydin.
Vuonna 1928 maassa puhkesi yleinen ahtaajien lakko. Lakko alkoi heinäkuun alussa ja jatkui koko kesän. Mainittuna vuonna vienti oli hyvin suuri.
Nordström firmojen työläisistä oli lakossa n. puolet, kun taas kaikki työnjohtajat olivat töissä. Työnantajat olivat järjestäneet ns. Pihkala-organisaation. Agenteilla eripuolilla maata oli värvättynä vapaaehtoisia käytettäväksi lakon aikana, varsinkin valkoiselta Pohjanmaalta. Tästä organisaatiosta myös Nordströmin oli pakko ottaa myös tottumattomia työmiehiä – lastaus hidastui ja tarvittiin enemmän miehiä saman työn tekemiseen.
Työntekijät majoitettiin Loviisaan ja heidän ruokailukysymyksensä ratkaistiin yhteisesti. Nordström hoiti myös muiden laivat omiensa ohella. Konttorin koko henkilökunta joutui osallistumaan ahtaustöihin.
Kivenheittoa ja laukaustenvaihtoa kuten myös tappeluita ja verenvuodatustakin tapahtui. Mikään sattumus ei kuitenkaan johtanut kuolemaan.
Satamatyöläiset tulivat pyytämään lainaa, koska eivät pystyneet elämään lakkokomitean avustuksen varassa. R. Nordström myönsi lainat. Lakko päätyi fiaskoon
Nordström toimi aloitteentekijänä Satamien Sosiaaliyhdistystä perustettaessa. Yhdistyksen tarkoituksena oli toimia ahtaustyöväen elinolojen kohentamiseksi. Valkossa työtään tekevien ahtaajien hyvinvointi oli aina lähellä RN:n sydäntä. Hän lainasi, takasi tai jopa antoi rahaa ahtaajien omakotitalojen hankintaan.
Muutoin RN:n suhtautuminen työntekijäjärjestöihin oli hieman nuiva, hänen epäillessä niiden olevan kommunistien johtamia. RN ei halunnut pihistellä henkilökuntansa palkoissa, mutta ei myöskään halunnut, että joku yrityksen ulkopuolinen järjestö tulisi sanelemaan ehtoja hänelle. Loviisalaisissa laivoissa maksettiin sitä paitsi jonkun verran korkeampia palkkoja kuin muualla.